Naistenlehdet, muotilehdet ja sisustuslehdet ovat aineistoa, jota tutkin etupäässä kampaajakäynneilläni; mielelläni totta kai. Ensi alkuun ajatus opetuksessa tämän tyyppisessä ympäristössä tuntui vähän pinnalliselta.
Olen ollut
yllättynyt omasta hivenen varauksellisesta suhtautumisesta some-opetukseen.
Taidan olla enemmän viihdekäyttäjä ja koen sosiaalisen median syövän
uskottavuutta itse asialta. Toisaalta huvin ja hyödyn yhdistäminen motivoi
opiskelijoita. Opettajan tehtävänä olisikin löytää juuri ne oikeat
some-työkalut, saitit ja linkit joiden avulla oppiminen helpottuisi. Eikä ainakaan
aiheuttaa lisää mediaähkyä oppijoille.
Ideanani oli
käyttää Glossi-palvelua väriopin kurssilla. Ensi alkuun ajattelin tekeväni
opetusmateriaalin kyseisen ohjelman avulla, mutta huomasin kollaasitekniikan
soveltuvan paremmin tehtävien toteutukseen. Tulen siis esittelemään faktat
perinteisellä PP:lla ja kurssitehtävä palautetaan lehden muodossa. Tein pika
pikaa esimerkki Glossin malliksi, jotta opiskelijoilla olisi matalampi kynnys
aloittaa omansa.
Työskentely
ohjelmalla tuntui aluksi jäykältä, sillä olen tottunut taitto-ohjelmiin (esim. Indesign),
joissa voin itse määritellä dokumentin koon millimetrien tarkkuudella ja
käyttää monipuolisempia työkaluja. En myöskään löytänyt Glossista UNDO-toimintoa
mistään. Osaakohan joku auttaa?
Ohjelmalla on
hyviä puolia. Se on ilmainen, toisin kun kalliit kuvankäsittelyohjelmat.
Nettipohjaisena sitä voi käyttää missä vain, milloin vain. Vaikka ei omaisi taittokokemusta, saa
ohjelman avulla suht professionaalista jälkeä, koska mallisivut, fontit ja
kuvat mukailevat lehtimaailman yleisiä visuaalisia sääntöjä. Jokainen voi
personoida esityksensä helposti, kuvat kertovat, ja puuduttavilta
dia-esityksiltä vältytään.
Tuleekin olemaan
mielenkiintoista nähdä, minkä näköistä ja sisältöistä jälkeä oppilaat saavat
aikaan. Onko ohjelma helppokäyttöinen myös ei niin tottuneille taittajille, vai
jopa helpompi ilman ennakko-odotuksia?
PS. Twitteristä vielä. Sain kotiopetusta ja keskustelun perusteella Twitterin hyödyt lyhyesti: Sen avulla voi helposti seurata alansa guruja ja heidän edesottamuksiaan, saada ajankohtaista tietoa nopeasti ja uusia näkökantoja polttaviin aiheisiin. Negatiivista on twiittauksien vauhti ja sisältö; uusia tulee joka sekunti ja osa viesteistä on vain turhaa pulinaa. Satsaa laatuun neuvoo Twitter-etikettikin.
Intressant och bra att du testar direkt med studerande. Ivrig på att höra deras feedback
VastaaPoistaWau,
VastaaPoistakyllä näkee, että sinulla on taito taustalla! Oma Glossi-harjoitelmani, jonka kanssa tappelin viikonloppuna, on valovuosien päässä sinun Glossistasi. Minulla meni hommaan ikuisuus! Kun "lehteen" tuli paljon tekstiä, jonkin verran kuvia, hiukka ääntä ja yksi video, alkoi loppua kohti mieletön takkuilu. Tekstilaatikoitten kokoa ei enää pystynyt muuttamaan, niitä ei kyennyt raahaamaan eri paikkan, sama peli kuvalaatikoiden kanssa.
Undon puute on todella iso miinus. Itse kikkailin niin, että minulla oli sama Glossi auki kahdella välilehdellä. Jos toisessa päädyin jumiin (esim. nuo kuvaamani ongelmat temppuilevien tekstilaatikoitten kanssa), palisen tallentamatta toisella välilehdellä avoinna olevaan edelliseen tilanteeseen (ja suljin sen jumittaneen + avasin uuden varasivun). Ei se undoa korvannut, mutta auttoi hiukan muutamassa epätoivoisessa tilanteessa.
Twitteristä: asiantuntijallasi on asiantuntevat neuvot! Itsekin huomaan, että Twitterissä seuraan eri tyyppejä kuin vaikkapa Google+:ssa (Facebookissa olen vain opetustarkoituksissa + omien lasteni ja sisareni kaveri). Luen nykyään Tweettejä iPadilla Flipboard appilla, joka on silleen kiva, että niiden 140 merkin sijasta Flipboard näyttää suoraan myös alkuperäiset sivut, joihin tweetti linkkaa. Syntyy huomattavasti vähemmän rikkonainen lukukokemus. Ja kuten edeltä huomaat: minulle tärkeämpää on seuraaminen kuin omien tweettien kirjoittaminen (kirjoitustahtini on varmaan vain muutama tviitti per vuosi!).
- Irmeli