Listoja ja lopputyö

Pidimme Idan kanssa tänään nopean palaverin lopputyömme aiheesta. Aiomme listata some-työkalut SAMR-mallin mukaan, ja liittää jokaiseen työkaluun käytännön esimerkin opetusympäristöstä.

Aihetta tutkiessani löysin erinäisiä valmiita listoja. Esimerkiksi www.educatorstechnology.com on listannut opettajille suunnattuja ohjeita ja oppaita. Jyväskylän yliopisto tarjoaa esimerkkejä ohjelmien opetuskäytöstä ja vinkkiverkko-wikiin on listattu oppiainekohtaista somea.  Sosiaalinenmedia.org taas listaa sivustolleen suomalaisten organisaatioiden ja yhteisöjen sosiaalisen median ratkaisut.

Surffailessa on helppo hukkua tiedon määrään. Lopputyömme tarkoituksena onkin tehdä juuri FBC:n tarpeisiin soveltuva lista, josta tarvittava tieto (toivon mukaan) löytyisi tehokkaammin ja selvemmin.

Älkää olko hiljaa!

Yleensä opettajat valittavat luokkahuoneidensa melutasosta, mutta e-opetuksessa on toisinpäin.  Blogeihin pitää saada meteliä; tekstiä, kuvaa ja ääntä. Ei kai ole tavoiteltavaa, että blogissa on hiljaista kävijämäärän osalta, ja jos itsekään ei jaksa päivittää kuulumisiaan, onko bloggaamisesta mitään hyötyä. 

 

Blogin pitämisellä voi tosin olla on monta tarkoitusta, näinhän olemme oppineet. Minulle tämä on oppimispäiväkirja; paikka reflektoida opittua ja tuoda opittu esille.  Oppimistilanteen yksi yleisemmistä haasteista on oppilaan aktivointi ja motivointi.  Aikuiskoulutuksen puolella tehtävien tulisi olla sellaisia, joita voisi suorittaa omien työtehtävien ohessa ja hyödyntää omassa työssään.  Opettaville opettajille tämä saattaa olla helpompaa, sillä he voivat testata eri ohjelmia kursseillaan. Toisaalta yrityksetkin bloggaavat, facebookkaavaat ja instagrammaavat; joten myös opetushallinnon puolella testattavaa riittänee. 

Some-opetuksesta puuttuvat usein konkreettiset esimerkit. Annetaan lista uusista työkaluista, mutta harvoin näytteitä some-kurssien rakenteesta ja tehtävistä.  Prakticumin henkilökunnan koulutuspäivillä sama ilmiö toistui. Luennoitsijalla oli pitkä linkkilista työkaluista, mutta ei yhtäkään käytännön esimerkkiä, kuinka kyseistä välinettä on käytetty. Onkohan jossain sellainen materiaalipankki, johon listataan käytännön esimerkkejä tyyliin: ”Visuaalisen markkinoinnin oppilaat tekivät väriopin kurssilla oman Glossi-lehden, jossa väriopin perusteiden lisäksi opittiin samalla taittoa. Tehtävien ohjeistus:  http://glossi.com/hannaker/44603-colours ja erään oppilaan palauttama tehtävä http://glossi.com/anneananas/49028-home-automn-winter-colors?tkn=adb4299a7c73499d84ba21b2729126a5 ."  No, päätimme juuri Idan kanssa koota sellaisen ainakin omaa oppilaitostamme ajatellen.

Tämän viikon uusi välineeni on ollut Glogster. Glogsterin avulla voi luoda presentaatioita julisteen muotoon. Julisteeseen voi pedata kuvia, linkkejä ja videoita. Niitä voi sitten jakaa toisille, kommentoida ja rankata. Jos oppilaitoksella ei ole omaa intraa, voi tämä olla vaihtoehto tiedostojen jakamiselle. Glogsterin sivuilla on myös Glogpedia, jossa on valmiita esityksiä eri teemojen alla. (Ja kaikki visuaalisesti epämiellyttäviä, sanon minä). Vaikuttaa siltä, että Glogsteria on käytetty etupäässä lasten ja nuorten opetuksessa korvaamaan leikkaa-liimaa pahville- tekniikka leikkaa-liimaa ruudulle-tekniikalla. Ohjelma sinänsä vaikuttaa helppokäyttöiseltä ja simppeliltä. Mutta niin näyttävät presentaatiotkin: http://hannaker.edu.glogster.com/glogster-testi. Ohjelma on maksullinen ja ainakin omalla koneella aika hidas. 

Taidankin ottaa seuraavaksi haasteeksi kokeilla jotain samanlaista, mutta ehkä parempaa: http://prezi.com/

Näin se tehtiin:

1. Luo uusi presentaatio Google Drivessa.

2. Valitse "File" ja "Publish to the web".

3. Kopio linkki kohdasta" Embed code" ja halutessasi muuta presentaation kokoa.

4. Liitä linkki Bloggeriin -> teksti -> HTML.

Valmis!

FBC esittely